Päiväkirja toipumisen keskeltä.

Blogikirjoitukset käsittelevät elämää retkahduksen jälkeen, raittiuden uudelleen löytämistä ja arjen pieniä askelia kohti parempaa oloa. Jokainen teksti on osa henkilökohtaista matkaa käsipohjaa elämässä eteenpäin.

Päivä kuusi, ja jo nyt tuntuu helpolta - ehkä liiankin.

Päivä 6 – Helppous, joka pelottaa

Kuumeeton aamu Tänään oli kuumeeton päivä. Pää on silti yhä tukossa, mutta sain sentään käytyä pienellä kävelyllä. Virkisti kummasti oloa, sekä henkistä että fyysistä. Kokonaisuutena ollut todella hyvä päivä, vaikka voimat ovatkin kadoksissa. Pyrin tietoisesti olemaan ajattelematta kirjoittamista. Se tuntui…

En tiedä kumpi pelottaa enemmän - ajatus luopumisesta vai se, että mikään ei muutu.

Päivät 4 & 5 – Kuumetta, kaipuuta ja kysymyksiä

Flunssa pysäytti hetkeksi Ilmeisesti väsymys ja unettomuus olivatkin merkkejä tulevasta flunssasta. Eilinen meni melkein kokonaan sängyssä kuumehourailun keskellä. Toisaalta pari päivää totaalista koomailua on tehnyt hyvää, sairastelusta huolimatta. Tänään tuntuisi olevan virtaa, mutta yritän silti ottaa rauhallisesti, ettei kuume lähtisi…

Tänään en ole jaksanut kirjoittaa sitäkään vähää.

Päivä kolme – uupumuksen keskellä

Uneton yö, raskas päivä. Tänään en ole jaksanut kirjoittaa sitäkään vähää kuin yleensä. Toivoin, että olisin viime yönä saanut nukuttua, mutta turha toivo. Nukuin ehkä kolme tuntia, jos sitäkään. Koko päivä on mennyt kirjaimellisesti sängyssä, mitä nyt välillä nousin syömään.…

Haluan pitää elämäni mahdollisimman normaalina - ilman alkoholia.

Toinen päivä – epävarmuuden ja päättäväisyyden rajalla.

Aamun harmaa alku. Eilinen sujui yllättävän kivuttomasti. Ei krapulaa, sää oli kaunis. Ei siis mitään valittamista. Tämä aamu sen sijaan alkoi paljon nihkeämmin ja raskaammin. Aurinko paistoi, mutta mieli tuntui pilviseltä jo heti herätessä. Koitin kuitenkin olla välittämättä. Ehkä se…

Tuli vain tunne, että en jaksa enää. Haluan olla onnellinen.

Matka alkaa taas – päivä yksi ilman alkoholia

Pitkään kytenyt päätös. Olen jo pitkään halunnut saada juomiseni kuriin. Ajatus on kytenyt mielessäni jo ainakin vuoden. Jotenkin olen kuitenkin aina onnistunut selittämään itselleni, että “ei tässä vielä mitään hätää ole, kun mitään ei ole sattunutkaan”. Noin viikko sitten tunne…